keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Japani, osa 2: Kioto

Lauantaiaamuna lähdimme junalla Kobesta kohti Kiotoa. Tämä Japanin entinen pääkaupunki on ehdottomasti yksi maan suosituimmista turistinähtävyyksistä. Kiotossa on yli 2000 temppeliä sekä kymmeniä puutarhoja ja muita nähtävyyksiä. Yhden päivän aikana Kiotosta on mahdollista nähdä vain murto-osa, joten palasimme sinne seuraavan viikon perjantaina. Yhdistän tähän kirjoitukseen nämä molemmat päivät.

Kävimme ensin katsomassa muutaman pienemmän temppelin ja kävelimme sitten kanavan varrella "filosofin polkua" pitkin kohti suurempia temppeleitä. 

Kiyomizu-dera-temppeli on valtava kompleksi, joka perustettiin vuonna 778. Suurin osa temppelin nykyisistä rakennuksista on kuitenkin rakennettu vuonna 1633.

Kioto on tunnettu myös geisha-kortteleistaan. Valitettavasti oikean geishan näkeminen on lähes mahdotonta, jollei ole valmis maksamaan huikeaa hintaa illallisseurasta. Kiotossa on kuitenkin useita studioita, jotka maskeeraavat ja pukevat halukkaita turisteja geishoiksi. Näitä geishoiksi pukeutuneita naisia näimmekin useamman kerran Kioton kaduilla. 

Hieman autenttisimmalta vaikuttivat perinteisiin japanilaisiin asuihin pukeutuneet naiset, joita näimme myös muissa kaupungeissa.

Seuraavana perjantaina palatessamme Kiotoon vierailimme vielä kultaisen paviljongin temppelissä (Kinkaku-ji) sekä zen-puutarhassa (Ryoan-ji). Kultainen temppeli rakennettiin alunperin vuonna 1397, mutta se jouduttiin rakentamaan uudelleen 1950-luvulla munkin tuhopoltettua alkuperäisen rakennuksen.

Zen-puutarhan kuuluisin paikka on kivipuutarha, missä 15 kiveä on asteltu huolellisesti hiekkaan siten, ettei niitä kaikkia ole mahdollista nähdä yhtäaikaa (paitsi puutarhan yläpuolelta). Perinteisen uskomuksen mukaan vain valaistunut ihminen voi nähdä kaikki kivet yhtäaikaa. Puutarha on siis todella pelkistetty ja varmaankin hyvä paikka meditoinnille. Ympärillä pörisevät turistit saattavat tosin hieman häiritä valaistumisen tavoittelua. 

Kiotossa käyminen oli hieno kokemus, vaikka temppeliväsymys iski väistämättä jossain vaiheessa. Japanin temppelit olivat kuitenkin aika erilaisia Taiwaniin verrattuna. Seuraavassa kirjoituksessa vuorossa ovat Nara ja Hiroshima.

tiistai 29. syyskuuta 2009

Japani, osa 1: Osaka

Olimme reilun viikon matkalla Japanissa ennen töiden ja opiskelujen alkamista. Lähdimme Taipeista torstai-iltana ja palasimme seuraavan viikon lauantaina. Lensimme Osakaan ja vietimme ensimmäiset yöt japanilaisen ystävän, Ryon, luona Kobessa, josta teimme päiväretkiä muihin kaupunkeihin.

Osaka

Perjantaina uuvutimme itsemme kävelemällä ympäri Osakaa. Kaupungissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Japanin kolmanneksi suurimman kaupungin Tokion ja Jokohaman jälkeen. Ja kyllä sitä väkeä riitti, varsinkin suurimmilla juna- ja metroasemilla ihmisvirta tuntui välillä loputtomalta. 

Ensimmäisenä kävimme katsastamssa 1500-luvulla rakennetun Osakan linnan. Rakennus oli oikein hieno, mutta minusta oli viihdyttävämpää katsella ympärillä pyöriviä koululaisryhmiä. Borek taas lepuutti silmiään puistonpenkillä aikaisesta aamuherätyksestä johtuen. Lähdimme nimittäin aamulla liikeelle yhtä aikaa töihin menevän Ryon kanssa. Työt alkoivat aamulla ennen yhdeksää ja loppuivat iltaseitsemän jälkeen. Ryon mukaan kyseessä oli viikonloppua edeltävä lyhyt työpäivä. Japanilainen työkulttuuri ei mielestäni vaikuttanut kovinkaan houkuttelevalta.

Seuraavaksi suuntasimme keskustaan erilaisia kauppoja kiertelemään. Elektroniikkamyymälöitä oli tietysti pilvin pimein, mutta valitettavasti yhtään hienoa robottia en nähnyt. Lelukauppojen tarjonta oli hieman erikoista. Muovifiguureja löytyi kääpiömallisista Star Wars-ukoista...

...hieman erikoisempiin, ilmeisesti varttuneemmalle väellä tarkoitettuihin leluihin. Eivätkä nämä tytöt todellakaan olleet sieltä rohkeimmasta päästä.

Lisäksi löysin sekä piraattiversioita että ihan aitojakin muumituotteita. Kaikki nämä lelut olivat sulassa sovussa samassa liikeessä.

Tällä kauppakujalla myytiin tuoreita vihanneksia ja mereneläviä.

Kissakuumettani helpottamaan löysin useamman lemmikkieläinkaupan täynnä suloisia koiran- ja kissanpentuja. Eläinten olot eivät varmasti ole parhaimmasta päästä, mutta ainakin ne vaikuttivat hieman paremmilta, kuin paikoissa joihin olen Taipeissa törmännyt. Pentujen hinnat olivat pilvissä ja luinkin myöhemmin opaskirjasta, että Tokiossa on paikka johon ihmiset saavat maksua vastaan mennä leikkimään kissojen kanssa, koska heillä ei ole varaa omaan lemmikkiin. Harmi, että jätimme Tokion kokonaan väliin tällä reissulla. Lemmikkieläinkauppojen kissoja piti tyytyä katselemaan lasin takaa.

Erilaiset pelihallit ovat Japanissa todella suosittuja. Kuvassa pelataan metallikuulapeliä, Pachinkoa.

Ruokien valitseminen ravintoloissa oli tehty turisteille helpoksi. Lähes jokaisen ravintolan ikkunassa oli kokoelma muovista tehtyjä, usein hyvin aidonnäköisiä malliannoksia, joita osottamalla välttyi ruokalistan tulkkaamisesta.

Illan hämärtyessä viihdytimme itseämme tarkkailemalla Osakan kaduilla kulkevia erikoisen näköisiä ihmisiä. Manga-sarjakuvat ja varmasti useat muutkin ilmiöt inspiroivat varsinkin naisia pukeutumaan hyvinkin mielenkiintoisesti.

Tämän rankan päivän jälkeen suuntasimme lauantaina turistien valloittamaan Kiotoon. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Taipeissa taas

Lensin keskiviikkona Helsingistä Amsterdamin kautta takaisin Taiwaniin. Lentokentällä meinasi iskeä paniikki kun astuin ulos tukahduttavaan kuumuuteen ja muistin samalla kaikki Taipein vähemmän mukavat puolet. Viimeksi tänne tullessa olin hyvin avoimin mielin, koska minulla ei ollut aavistustakaan siitä mitä on edessä. Nyt kaupunki on tuttu, joten tiedän mitä odottaa. Onneksi näiden muutamien täällä viettämieni päivien aikana ne hyvätkin puolet ovat muistuneet mieleen.

Kesä Suomessa, ja vähän Tsekeissäkin, oli aika lailla täydellinen. Toteutin kaikki ne asiat, joista viime keväänä täällä haaveilin: kävin Tukholmassa, Ruisrockissa, Linnanmäellä, uimassa, saunomassa, söin suomalaisia herkkuja, juhlin siskon häitä, vietin aikaa perheen sekä kavereiden kanssa, olin vähän töissä ja valmistuinkin vielä. Aika tehokas kesä näin jälkeenpäin ajateltuna. 

Työt ylipistolla alkavat vasta lokakuun alussa, joten minulla on vielä muutama viikko aikaa lomailla. Reilun viikon tästä lomasta aion viettää Japanissa. Töistä minulla on ilmeisesti lomaa ainoastaan helmikuussa kiinalaisen uuden vuoden aikaan, joulukin menee siis arkisesti ahertaessa. Toinpahan sentään mukanani glögi- ja piparkakkumausteita, joten eiköhän sitä joulutunnelmaa saada tännekin vähän luotua.

Kesän aikana kävi ilmi, ettei Taiwanissa laillisesti työskenteleminen ulkomaalaisena ole mikään helppo juttu. Tiesin toki, että joutuisin tekemään asian eteen töitä, mutta silti tarvittavien lupien ja leimojen määrä otti lievästi sanottuna päähän jossain vaiheessa. En vieläkään ole ihan varma onko kaikki kunnossa, mutta nyt olen ainakin paikan päällä hoitamassa asioita. Heti tänne tultuani kävin perusteellisessa terveystarkastuksessa viisumia varten. Nyt odotan innolla tuloksia, enhän koskaan ennen ole käynyt lepra- tai tuberkuloosi-testeissä. Oikeasti hyödylliset testit, kuten näkökyvyn tarkistaminen, jäivät minulta väliin koska sairaanhoitaja ei ilmeisesti osannut puhua minulle englantia ja arveli (ihan oikein), etten olisi ymmärtänyt kiinankielisiä ohjeita.

Täällä pitäisi siis asustella pitkälle ensi kevääseen. Tässä blogissa tarkoitus olisi yleisen valittamisen ("täällä on ihan sairaan kuuma/kylmä, ruoka on pahaa) lisäksi raportoida töiden sujumisesta, erilaisista reissuista ja kaikesta muustakin mitä mieleen tulee, aivan kuten viime keväänä. Kesän aikan yllättävän monet ihmiset kertoivat minulle lukeneensa blogiani. Tämä oli tietysti kauhean mukavaa, mutta vielä mukavampaa olisi ollut, jos olisin tiennyt siitä jo täällä ollessani. Ne muutamat saamani kommentit todellakin piristivät päiviäni. Esitän lukijoille siis kainon pyynnön: Kommentoikaa, ihan mitä tahansa, ihan milloin tahansa, kaikki otetaan ilolla vastaan. Vastavuoroisesti minä yritän päivittää blogia tasaisin väliajoin. 

Hyvää syksyä kaikille Suomeen!