Kaaosta Manilassa ja rentoutumista El Nidossa

Viikko on vierahtanyt Filippiineilla ja vastaan on tullut hyvin erilaisia maisemia. Filippiinien paakupunki Manila oli mielenkiintoinen, mutta ei kovin miellyttava kokemus. Kaupungissa asuu noin 13 miljoonaa asukasta ja ainakin liikenneruuhkat olivat senmukaiset. Vietimme Manilassa kolme paivaa, mika oli enemman kuin tarpeeksi. Paallimmaisena mieleen jaivat kuumuus, likaisuus ja koyhyys. Hulppeat ostoskeskukset aseistettuine vartioijeen loivat kummallisen kontrastin muuhun kaupunkiin. Ostoskeskusten ulkopuolella kaupustelijat huutelivat peraamme jatkusvasti ("Hello sir, hello ma'am") ja lapset olivat heti kasi ojossa kerjaamassa, kun bongasivat ulkomaalaisen vakijoukosta. Edellisessa postauksessa mainitsemani Taiwanilaisten huvittava uteliaisuus ulkomaalaisia kohtaan tuntuu varmaan Manilan jalkeen jopa miellyttavalta. Manilassa vaalea nainen on arvatenkin harvinaisuus, joten jossain vaiheessa ihmisten katseet alkoivat hieman kyllastyttaa. Filippiinit ovat myos erittain suosittu seksiturismikohde, mika nakyi yllattavankin selkeasti katukuvassa. Liikenteessa ei tuntunut olevan minkaanlaisia saantoja ja julkinen liikenne oli varmasti sekavin, mita olen koskaan nahnyt. Toisaalta, kun opimme hyppaamaan liikkuvaan pikkubussiin ('jeepney') ja jopa arvaamaan paamaaraan oikein, matka olikin hauska elamys paikallisten joukossa. Kolmen paivan jalkeen eniten arsytti luultavasti jatkuva meteli, joka syntyi liikenteen lisaksi joka paikassa pauhaavasta musiikista ja tietenkin joka-aamuisesta kukon kiekunasta hostellin ulkopuolella. Taman kokemuksen jalkeen Taipei tuntuu varmasti ihanan jarjestaytyneelta ja rauhalliselta kaupungilta.

Neljantena paivana, torstaina, pakenimme Manilasta paivaretkelle Tagatay-nimiseen kaupunkiin ja sielta laheiseen kylaan, joka on tunnettu Taal-tulivuorestaan ja sita ymparoivasta jarvesta. Meteli ei ollut siella yhta paata huimaava kuin Manilassa, mutta kolmipyorakuskit sitakin innokkaampia ja rasittavampia. Paadyimme kuitenkin lopulta jarven rannalle rauhalliseen ravintolaan, jossa meille tarjottiin herkullinen kala-ateria.

Perjantaina lensimme Manilasta Palawan-saaren paakaupunkiin Puerto Princesaan. Loysimme todella mukavan hostellin ja juhlistimme poikaystavani syntymapaivaa syomalla matkan tahan mennessa parhaan illallisen. Illallinen koostui kookospahkinan sisalle tehdysta kanakeitosta ja merenelavista maapahkinakastikkeessa. Kanakeitto oli sekin todella hyvaa, mutta puolikas rapu ja simpukat pahkinakastikkeella oli aivan mieletonta. Hintataso on taalla todella alhainen Suomeen verrattuna ja illallinen kahdelle maksaa yleensa 4-10 euroa juomineen. Yo hostellissa kustantaa 6-8 euroa per henkilo. Hintatasolle tulee kuitenkin helposti tavallaan 'sokeaksi'. Pohdimmme esimerkiksi pitkaan menemmeko saaren pohjoisosaan bussilla (n. 5,60 euroa) vai huomattavasti mukavammalla ja nopeammalla tilataksilla (8 euroa). Suomessa tuskin miettisin kahden euron eroa kovin kauaa. Paadyimme lopulta kuitenkin onneksi tilataksiin.

Eilen, lauantaina, saavuimme El Nidoon, pieneen kylaan Palawanin pohjoisosassa. Matka tilataksilla kesti noin kuusi tuntia ja tien kunnosta johtuin matkaa ei todellakaan voi luonnehtia tasaiseksi. Saavuttuamme paikalle satoi kaatamalla, joten jouduimme odottelemaan paikallisessa kahvilassa sateen loppumista. Majoituksen loytaminenkaan ei ollut ihan helppoa, silla paikka on taynna turisteja. Lopulta saimme kuitenkin oman pienen mokkimme meren rannalta. Sahkoa on vain iltakuudesta aamukuuteen ja vetta tulee satunnaisesti, mutta maisemat ovat mielettomat ja ymparillamme on ainoastaan viidakkoa ja pienia maatiloja. Tasta johtuen joudumme/saamme taallakin aamuisin herata kukon kiekumiseen. Majoituksemme luo ei paase lainkaan autolla ja nousuveden aikaan rantaakin pitkin on aika hankala paasta perille, joten taalla ei ole kovin vaikea tuntea olevansa eristyksissa muusta maailmasta. Turistien maarasta huolimatta kylassa ei ole yhtakaan rasittavaa kaupustelijaa ja paikalliset ovat todella ystavallisia. Huomiseksi lahdemme veneella kiertelemaan lahisaarien laguuneja snorklailun ja auringonoton merkeissa. Pienista vioistaan huolimatta, El Nido on aika lailla sita mita odotinkin: vehrea paratiisi taynna hiekkarantoja ja rentoa tunnelmaa.